tiistai 12. helmikuuta 2013

Pieni kertomus


Ajotie muuttui sumuiseksi ja puut ojan vieressä epäselviksi, kiihdytimme vauhtia. Kohta osuisimme johonkin , jos vielä menisimme nopeampaa, kun tuolla ulkona  on noin surkea sää. Isälläni on aina ollut tapana leikkiä rallikuskia, kun tiellä ei ole ketään muita edessä. Kaikkien onneksi se oli maalaistie, jolla harvoin kulki ketään. Äitini istui hiljaisena pelkääjän paikalla kuten aina autossa, kotona, lomilla tai missä tahansa muualla. Äitini on joko ujo tai hän ei viitsi vain puhua, tai vastata mihinkään kovin suurella sanatulvalla. Minä olen tullut isääni ja siksi puhumisestani ei saa loppua millään.    Kuten arvata saattaa, juttelimme isäni kanssa kauheasti. Tämän liikuttaessa autoa räntä sateessa, minä näin jotain mitä en ollut ennen huomannut meidän maillamme. Se oli kaunein näkemäni otus, samalla jalon ja siron näköinen, mutta en jaksanut muistaa sen rodun nimeä.  Se taisi olla joku peuraeläin koska viimeeksi kun näin sen oli melkein yö enkä tulloinkaan ollut varma sen oikeasta rodusta.Minulle tuli kuin kulman takaa vanha muisto päähäni.
 Ajoimme rauhassa eteenpäin, peura tuijotti minua pensaasta, kun tiellä siniset ja punaiset valot pysäyttivät edessämme kulkevan auton. Ihmettelimme miksi auto pysäytettiin kun se oli seurannut jokaista autotien suositusta tarkasti. Mutta jotain tämän oli täytynyt tehdä koska hänet oli pysäytetty, arvuuttelimme koko loppumatkan siitä mitä tuo autoilija oli tehnyt. Minä arvasin sen olevan mafiapomo, isäni luuli sen olevan varastettu auto ja äitini ei sanonut mitään. Päätimme tutkia seuraavana päivänä lehden tietääksemme kuka se oli, tai mitä hän oli tehnyt. Lehdessä ei ollut minkäänlaista ilmoitusta tästä henkilöstä, tai ylipäätään kestään joka olisi pidätetty. Juuri silloin joku tuli koputtamaan oveemme, ja kysymään olemmeko nähneet ”vale poliisia” joka oli antanut laittomia sakkoja monille turhaan. Kysyimme miltä tämä näyttää ja poliisi sanoi...
Automme jarrut kirskahtivat pohjaan täydellä teholla ja heittäydyin eteenpäin penkissäni. ”mitä ihmett..” Konepellillä oli poliisiksi pukeutunut mies jolla oli musta parta, piikitukka ja rivon näköiset kasvot. Häntä voisi kutsua ”vale poliisiksi” sellaiseksi hänen tuntomerkkinsä ainakin hänet paljastivat.  Se sama mies joka oli pysäyttänyt sen viattoman mies paran viime vuonna, makasi nyt syystä tai toisesta automme konepellillä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti